Suun terveys on tärkeä osa lapsen yleistä hyvinvointia ja kasvua. Hyvät tavat opitaan jo varhain – ja ne voivat ehkäistä monia ongelmia, kuten reikiintymistä, ientulehduksia ja pelkoa hammaslääkäriä kohtaan. Vanhempien rooli on keskeinen: lapsi ei opi harjaamaan tai käyttämään ksylitolia itsestään.
Tässä oppaassa käymme läpi kaiken oleellisen lapsen hampaiden hoidosta – ensimmäisistä maitohampaista pysyviin hampaisiin asti.
1. Milloin lapsen hampaiden hoito aloitetaan?
Heti, kun ensimmäinen hammas puhkeaa – yleensä noin 6–8 kuukauden iässä. Vaikka maitohampaat eivät ole pysyviä, niiden hoitaminen on silti tärkeää, koska:
- Ne vaikuttavat puheen kehittymiseen ja pureskeluun
- Ne pitävät tilaa pysyville hampaille
- Reikä maitohampaassa voi aiheuttaa kipua ja tulehdusta
Vinkki: käytä pehmeää harjaa ja pieni määrä lasten fluorihammastahnaa (1000 ppm).
2. Harjaaminen eri ikävaiheissa
0–2 vuotta
- Harjaa 2 kertaa päivässä (aamu ja ilta)
- Käytä riisinjyvän kokoinen määrä tahnaa
- Aikuinen harjaa – lapsi voi “auttaa”, mutta ei harjaa itse
3–5 vuotta
- Hammastahnaa herneen verran
- Aikuinen harjaa edelleen! (käsi kädessä tai takaa)
- Kannusta lasta osallistumaan, mutta ohjaa ja tarkista
6–8 vuotta
- Lapsi voi alkaa harjata itse, mutta vanhemman tulisi valvoa ja tarvittaessa auttaa
- Pysyviä hampaita alkaa tulla – erityisesti poskihampaita kannattaa tarkkailla
Muista: lasten käden motoriikka ei riitä tehokkaaseen harjaukseen ennen noin 8 vuoden ikää.
3. Hammasvälien puhdistus lapsilla
- Hammaslankaimet sopivat hyvin lapsille
- Aloita, kun hampaat alkavat olla tiiviisti vierekkäin (yleensä 5–6-vuotiaana)
- Aikuisen tulee auttaa alkuun – totuttelu tekee siitä rutiinin
4. Ksylitoli lasten suunterveyden tukena
Ksylitoli on tehokas ja turvallinen tapa ehkäistä reikiä:
- Käytä ksylitolipastilleja aterian jälkeen (2–5 g päivässä)
- Sopii yli 6 kk ikäisille, jos osaavat imeskellä
- Auttaa palauttamaan suun pH:n ja estää bakteerien kasvua
- Ksylitolipurukumia ei suositella alle 3-vuotiaille (tukehtumisvaara)
Esimerkki: 1 ksylitolipastilli jokaisen ruokailun jälkeen.
5. Miten ruokavalio vaikuttaa lapsen hampaisiin?
Sokeri ja napostelu ovat yleisimmät reikiintymisen syyt lapsilla.
Hyviä käytäntöjä:
- Säännölliset ateriat (max. 5 syömishetkeä päivässä)
- Vettä janojuomana – vältä mehuja, limsoja ja sokeroituja maitotuotteita
- Ksylitoli jälkiruoaksi tai välipalan jälkeen
- Vältä makeisia arkipäivisin – karkkipäivä kerran viikossa riittää
6. Milloin lapsi kannattaa viedä hammaslääkäriin?
- Ensimmäinen käynti viimeistään 1-vuotiaana
- Tämän jälkeen säännöllisesti neuvolan ja kouluterveydenhuollon kautta
- Myös yksityisellä tarkastus 1–2 vuoden välein on suositeltavaa
- Jos huomaat mustia pisteitä, värimuutoksia, kipua tai hajua – ota yhteyttä heti
7. Yleisimmät ongelmat lapsen suussa
Kariesta eli reikiä
- Alkaa usein hampaiden väleistä tai poskihampaista
- Aiheuttaa kipua ja voi vaatia paikkausta
Plakkia ja ientulehdusta
- Voi tulla myös lapsille, jos harjaus jää vajaaksi
- Ikenet voivat turvota ja vuotaa harjatessa
Tapaturmat
- Hammastapaturmat ovat yleisiä leikki-iässä ja urheillessa
- Jos hammas irtoaa tai murtuu, ota heti yhteys hammaslääkäriin
8. Miten tehdä harjauksesta hauskaa?
- Harjatkaa yhdessä peilin edessä
- Käytä ajastinta tai laula harjauksen ajan
- Sovellukset ja sähköharjat, joissa on musiikkia tai valo
- Anna lapsen valita oma harja tai hammastahna (lapsille tarkoitettu)
Yhteenveto: hyvä suuhygienia alkaa lapsuudessa
Lasten suun terveyden perusta rakennetaan kotona. Aikuisen esimerkki, säännölliset rutiinit ja leikkimielinen asenne auttavat lasta pitämään hampaistaan huolta koko elämän ajan. Kun huolehdit lapsesi hampaista tänään, säästät hänet monilta ongelmilta tulevaisuudessa.
Jos jokin mietityttää – älä epäröi kysyä hammaslääkäriltä. Ennaltaehkäisy on paras hoito.
